torstai 4. toukokuuta 2017

Uusi sauna testattu!



Uuden väentuvan huoneista sauna on valmistunut ensimmäisenä. Olenkin kirjoittanut useampaan otteeseen sen rakentamisesta blogissa. Piharakennuksen sauna hahmottuu sekä Kynnyksiä ja lauteita -kirjoituksissa keskusteltiin muutaman lukijan kanssa saunan ominaisuuksista sekä korvausilman ottamisen että laudekorkeuden osalta. Haluaisin nyt palata tähän keskusteluun uudestaan.



Sauna on lattiapinta-alaltaan yhdeksän neliötä ja kuutioita löytyy noin 24 eli kyseessä ei ole ihan mikään pieni huone. Sauna on rakennettu ennen kaikkea tilavaksi peseytymispaikaksi meille ja vieraille, mutta toki myös löylyjen laadulla on merkitystä. Kiukaaksi valittiin arkkitehdin suunnitelmien mukaan puulämmitteinen Maxi-Iki Plus, joka on tarkoitettu 20-30 kuution saunatiloihin. Pesuvesi lämmitetään 80 litran Narvin Kota-muuripadalla. Ajatuksena oli sekoittaa saunassa, samoin kuin muussakin rakennuksessa,  sopivasti perinteistä ja uutta rakennustapaa sekä laitteistoja. Tämän melko modernin mallisen kiukaan kivimäärä on suuri, mikä tarkoittaa sitä, että lämmitysenergia jakaantuu tasaisesti suureen kivimassaan. Kiuas ei siis pitkän lämmityksenkään jälkeen hohkaa liikaa kuumuutta ympärilleen eikä siten tee tilasta tukalaa oleskella. Suuri kivimäärä takaa myös tasaiset löylyt, mutta vettä pitää heittää runsaasti kiukaalle. Tuloksena ovat miellyttävän kosteat löylyt.

Olen kokeillut saunaa pari kertaa yksin ja yhdessä perheen kanssa. Heti on todettava, että meidän vajaa kolmevuotias tyttömme olisi viihtynyt lauteilla vaikka kuinka pitkään, kun taas kotona sähkökiukaan lämmöstä hän haluaa jo viiden minuutin päästä pois. Ylimmässä kuvassa näkyvä muoviankkakin on ollut kovassa käytössä eikä senkään kyljet tule lauteilla liian kuumiksi. Kiuas tekee siis tilasta lämpimän, mutta ei kuumaa. Tuntuma on hieman sama kuin savusaunassa. Mutta vettä kiukalle heittämällä saa tarvittaessa aikaan tiukatkin löylyt. Ja olo on saunomisen jälkeen todella miellyttävä.

Saunamme ilmanvaihto toimii, kuten muussakin rakennuksessa, painovoimaisena. Korvausilmaa tulee tällä hetkellä ainoastaan saunan oven alta kamarin puolelta. Olemme kokeneet tämän pelkästään hyvänä asiana, koska se viilentää jonkin verran saunan alaosaa ja tekee peseytymisen miellyttävämmäksi. Lattiapinta ei kuitenkaan ole kylmä, koska siinä on lattialämmitys. Nykyohjeistuksen mukaan suositellaan korvausilman tuomista tilaan mielellään 40-50 cm kiukaan kivien yläpuolelta, jolloin raitis ilma ja lämpö kiertävät tasaisesti koko tilassa. Tämä on varmasti hyvä asia saunojan kannalta ja on etenkin perusteltua saunassa, jonka ovi johtaa lämmittämättömään tilaan. Meidän saunassamme tilan ylä- ja alaosien hieman epätasainen lämpötila ei ole ongelma vaan paremminkin päinvastoin. Lauteilla istuessa ei tunne kylmempää vetoa jaloissa, mutta lattialla seistessä sen tuntee peseytymistä varten miellyttävänä, alhaisempana lämpötilana. Samalla ylhäällä lauteilla raikasta happea tuntuu riittävän mainiosti.

Aiempien saunakirjoitusten kommenttiosuuksissa on keskusteltu myös lauteen korkeudesta suhteessa saunan huonekorkeuteen. Suositusten mukaan lauteiden ja sisäkaton väliin tulisi jäädä ainoastaan metrin tai hieman sitä korkeampi väli. Jalkojen tulisi sijaita kiukaan ylimpien kivien eli löylyrajan yläpuolella. Näistä kahdesta ohjeesta meillä toteutuu tuo jälkimmäinen eli ns. löylyn laki. Olen kokeillut saunoa ylälauteella pienen jakkaran päällä, jolloin myös istumakorkeuden ohjeiden mukainen optimiväli suhteessa huonekorkeuteen toteutuu. Jos puhutaan puhtaasti löylyjen miellyttävyydestä, niin tuon kokemuksen perusteella alempana istuminen oli miellyttävämpää ja löylyt tuntuivat tasaisemmilta. Tokihan kuumin ilma kulkeutuu luonnollisesti saunan yläosaan, mutta miksi siinä kärvistely pitäisi olla tärkein asia saunomisen kokemuksessa?

Hyvät yleisohjeet ovat saunan rakentamisessa toki tärkeät, enkä halua niitä tämän kirjoituksen myötä todellakaan kiistää. Luulen kuitenkin, että saunominen kokonaisuudessaan on melko yksilöllinen kokemus, johon vaikuttavat useat sellaisetkin asiat, joilla ei ole mitään tekemistä teknisten seikkojen kanssa. Meidän saunassamme onnistui mainiosti yhdistää perinteistä ja uutta, mutta samalla kokonaisfiilis painottuu selkeästi ensin mainittuun. Yksi syy tähän lienevät pintojen materiaalit, vanha hirsi ja kalkkirapattu tiiliseinä, jotka selkeästi luovat vanhantyylistä tunnelmaa. Ja mikä tärkeintä, saunomisen aikana ja sen jälkeen on hyvä olo. Sauna on siis kaikin puolin onnistunut!


Ville