lauantai 14. heinäkuuta 2012

Lankkua lattiaan






















Vihreän kamarin lattia on ollut jonkin aikaa osittain auki odottamassa seinän hirsikorjausta. Sen valmistuttua pääsimme viimeinkin korjaamaan lattian valmiiksi. Poistimme aiemmin lattialankkuja huoneen toisesta päästä reilun metrin matkalta, koko huoneen leveydeltä, koska niiden päät olivat lahonneet ja alapuolella näkyi merkkejä sienikasvustosta. Myös alla oleva alusparru oli lähes kokonaan lahonnut ja lattia notkui tästä syystä toisessa päädyssä kävellessä.









































Vahingon oli aiheuttanut ikkunan  lasien rikkoontuminen joskus aiemmin - vettä oli tullut ilmeisesti jonkin aikaa sisään ennen kuin ikkuna oli korjattu. Kosteutta ei enää lattiassa tai sen alla ollut, mutta teimme kuitenkin paikkakorjauksen vanhan lankun mitoilla tehdyllä uudella puutavaralla. Ei ollut helppoa löytää höyläämöä, joka suostui tekemään pienen erän räätälöityä lattialankkua: tilaus onnistui Helsingin Erikoishöyläyksessä.









































Toisessa päädyssä lankkujen alla oleva alusparru lepää (tai käytännössä kelluu) enimmäkseen hiekkaa sisältävän eristekerroksen päällä. Meillä oli vanha, lahonnut malli, joten teimme uuden samanlaisen. Vanhaa lattialankkua oli poistettu sen verran, että myös seuraava kannatin tuli puoliksi näkyviin. Uudet lankut mitattiin oikeaan pituuteen, jolloin ne asettuivat päistään molempien kannatinparrujen päälle.






















Koska vanhojen, käsin sahattujen lattialankkujen paksuus vaihtelee ja uuden, konehöylätyn lankun paksuus taas on vakio, vaati vanhan ja uuden lankun saumakohdan korkeuden sovittaminen vähän kikkailua. Välillä poistimme hieman puuta kannatinparrusta ja välillä lisäsimme aitan kattoremontista jäänyttä pärettä uuden laudan alle. Näin pidettiin korkeusero kurissa ja saumakohdasta tuli siisti.









































Naulaamisessa toimimme samoin kuin vieraseteisen katon kohdalla: ensin tavallisilla nauloilla, jolloin irrottelu ja sovittelu onnistuu helpommin. Lopuksi viimeistely leikatuilla nauloilla, jotka sopivat paremmin vanhaan lattiaan. Leikattujen naulojen kiinnilyömistä helpottaa, jos naulauskohtiin poraa avausreiät hieman nauloja pienemmällä terällä. Kuulostaa työläältä, mutta helpottaa naulausta huomattavasti.
































































Lattiatöiden ohella ehdimme kesäkuussa leikkamaan myös valtavan määrän koiranputkea pihamaalta. Ruohikonleikkuuta riittääkin koko kesän. Sisätöiden osalta seuraavana on vuorossa valkean kamarin pinkopahvikaton ja tapettien konservointi ja restaurointi.


5 kommenttia:

  1. Meillä on ihan samanlainen "kelluva" lankkulattia. En tiedä miksi se ennen tehtiin niin, mutta meiehn kanssa epäilemme syyksi sitä että eristeen laskiessa, laski lattia samaan tahtiin alaspäin kun oli eristeen päällä.
    Samalla tavalla on korjattu osa lattioista, osa uudemmalla tyylillä kun kaikki puutavara ja eriste on jouduttu uusimaan.
    Hieno tuoli lattiastanne!

    VastaaPoista
  2. Ihmetyksellä ja suurella arvostuksella olen seurannut projektianne. Hienoa, että jaksatte kunnioittaa vanhaa ja hienosti tehtyä työtä sekä huolehtia sen säilymisestä. Tsemppiä edelleen!

    VastaaPoista
  3. Kiitos! Nyt onkin säät suosineet sisäkorjausten tekoa ja sadekelit näyttävät edelleen jatkuvan. Toivotaan silti vähän aurinkoakin välillä!

    VastaaPoista
  4. Kaunista jälkeä ja niin ihanasti vanhaa paikkaillen, että. Kateellisena odotan vastaavia edistyksiä kesäpaikassa, kamarin tapetti sentään on valittu nyt :)

    VastaaPoista
  5. Tapetin valinta onkin hankalaa, eikö vain? Me olemme jo vaihtaneet valintojamme vaikka kuinka monta kertaa. Kävin muuten katsomassa blogiasi, ihania kukkakuvia! Haaveilen juuri tuollaisista perinnekukista oman talomme pihalla.

    VastaaPoista